Mattilan talon Instagram-postauksissa olen kertoillut majoitushuoneiden nimien takaa löytyviä, mitä erikoisimpia tarinoita. Kaikkien nimien taustoja en edes tiedä, ja muutamista olen kuullut toisistaan poikkeavia lausuntoja.

Tästä syystä kävinkin luokseni rieskanpaistoon tulleen Sirpa-tätini kanssa mielenkiintoisen viestinvaihdon, kun keskustelimme huoneesta, johon hänet tuttuun tapaan majoitin. Tiesimme puhuvamme samasta yläkerran huoneesta, koska kyseinen kamari on aina ollut hänelle mieluisin. Minä ja siskoni puhuimmekin siitä Sirpan huoneena – mutta Sirpalle se on Taiston ja Liisan kamari.

RKKKK. ”Riippuu, Keneltä Kysyy, Kenen Kamari”.

Taisto ja Liisa toimivat suunnilleen puoli vuosisataa sitten myymälänhoitajina Osuuskauppa Suur-Lapin myymälässä, joka nykyisin tunnetaan Mattilan talon tunnelmallisena Pirttinä. He asuivat perheineen kaupan yläpuolella sijaitsevissa kahdessa huoneessa, joista ensimmäinen oli keittiö (nykyisin tunnetaan nimellä Vanha keittiö, vaikka huoneessa ei enää puuhellaa tai juoksevaa kylmää vettä olekaan). Vanhan keittiön takana oleva kamari on siis se, josta tänään kirjoitan.

Kun muutin Mattilaan, talosta tuli myös kahden tyttäreni, Irenen ja Marian, toinen koti. Sirpan huoneesta on tullut Tyttöjen huone. Se tuntuu mukavalta, koska kun 30 vuotta sitten asuin tässä talossa lapsuuden perheeni sekä Aune-mummon ja Sirpa-tädin kanssa, minä ja pikkusiskoistani vanhempi, Linda, asustimme samaisessa huoneessa. Minua ja siskoani ennen huone on nimetty vielä muutamalle muullekin, mutta nyt kun pohdin, huonetta ei mielestäni koskaan ole kutsuttu Tintin ja Lindan huoneeksi. Silloin huoneen nimi oli Sirpan huone – vaikka Sirpa-täti tuolloin nukkui Vanhassa keittiössä ja joutui silloin tällöin todistamaan minun ja siskoni öisiä sekoiluja, kuten kokonaan unimaailmassa käytyjä, täysin irrationaalisia keskusteluja ja pehmolelujen nakkelua huoneen poikki toistemme sänkyihin.

Tyttöjen huone on yksi niistä huoneista Mattilassa, joissa ei sähköpattereita ole koskaan ollut eikä ole tänä päivänäkään. Huonetta lämmitetään nurkassa olevalla pönttöuunilla aivan kuten ennenkin. Nuorempi tyttäreni Maria tulee tänään Impiöön, joten kävin aamutuimaan laittamassa tulen uuniin. Iltapäivällä huoneessa on täsmälleen sopiva lämpötila, joka sitten viilenee hieman yötä kohti. Tiedäthän, miten käsittämättömän hyvin sitä nukkuu hitusen raikkaammassa huoneessa, kun saa kaivautua lämpöisen peiton alle? Aamulla peiton alta kömpiessä viileä huoneilma pistää hytisemään, mutta silloin vedetään villasukat jalkaan ja vaatetta päälle – ja laitetaan pönttöuuniin tuli.

Olisipa hauska kuulla rakkaiden sukulaisteni ja muiden talon historiaan kuuluvien ihmisten aatoksia ja muistoja Tyttöjen huoneen monista nimistä ja tarinoista vaikkapa tämän kirjoituksen kommenteissa! Liittyiköhän talon ensimmäinen televisiokin tähän huoneeseen..?

Tintti